Feministinen naiskuva


(Waltteri Turunen) #21

Aukaisetko vähän minkä takia häirintä ei ole subjektiivinen kokemus? Ymmärrän, että se ei ole vain subjektiivinen kokemus, mutta se on sitä myös.

Esmes yksi teko, sanotaan vaikka rinnan puristaminen, voi olla toiselle vitsi ja toiselle nöyryytttävä esineellistys. Eikö tässä ole kyse juuri subjektiviisesta kokemuksesta?


(Kari Tanninen) #22

Häirintä on sinällään subjekitiivinen kokemus, ja henkilö voi itse päättää kokeeko hän jonkun asian häiritsevän itseään. Samoin jokainen voi päättää itse pitääkö maksalaatikosta ja kokemus on sinällään tosi riippumatta yhteisön tai jonkun muun yksilön kokemuksesta.

Ongelma on sosiaalisen hyväksyttävyyden ja tuomittavuuden kohdalla, pitääkö koulussa kieltää maksalaatikon tarjoaminen sen takia että joku “maksalaatikkofeministi” niin haluaa?

Tuo kellukevitsi on tuosta hyvä esimerkki, jos femisteille annetaan oikeus subjektiivisesti määritellä seksuaalinen häirintä, se mahdollistaa vallan väärinkäytön. Tuo asia voi tuntua merkityksettömältä, mutta esim. avioerotilanteessa naisella on varma keino saada lasten huoltajuus itselleen keksimällä “seksuaalisen häirinnän” ja kokemansa “väkivallan uhkan” subjektiivisia tapahtumia.

Tilanne muuttuu varsin ikäväksi siinä vaiheessa kun sosiaalihuollon häiriintyneet feministit kehottavat aktiivisesti naisia “muistelemaan” exän tekoja, malliin “se”, “tämä” tai “tuo” teko on selvästi seksuaalista häirintää tai ainakin henkistä väkivaltaa.

On huomattava, että käytännössä kaikki lastensuojelun ja sosiaalitoimen virkamiehet, perusturvajohtajat, poliisin perheasioita selvittävät tutkinnanjohtajat ja perheasioita käsittelevät oikeuden tuomarit ovat naisia ja vielä usein saaneet koulutuksensa Tampereen Yliopistossa (tilanne tosin on aika sama myös muissa yliopistoissa).

Toki nykyään voi vaatia asiaa käsittelemään miehen, mutta ko. sosiaalialalla työskentelevä “mies” on jokseenkin aina homoseksuaali tai muuten nössö tasa-arvomies, joten tulkinnat menevät vain huonompaan suuntaan.


(Waltteri Turunen) #23

Vaikka nyt ei maksalaatikosta puhutakaan, ymmärrän pointtisi enkä ole eri mieltä.

Minustakaan juridisesti subjektiivinen kokemus ei yksinään riitä määrittämään seksuaalista ahdistelua.

Se ei kuitenkaan mielestäni tee Siltamäen kirjoittelusta vihapuhetta. Eihän hän ole nostamassa oikeusjuttua ketään vastaan eikä hänellä riittäisi näyttökään noiden kirjoitusten pohjalta. Kirjoitukset ovatkin mielestäni enemmänkin ahdistelijavihamielistä, kuin erityisesti miesvihamielistä. Ehkä sen takia, että lähes aina ahdistelija on mies.


#24

Tuija Siltamäen spesiaaliala on ymmärtääkseni naistutkimus…ei lienekään ihme että hän provosoi kirjoituksilla tapahtumista joissa miehet esineellistävät naisia. Olen mies, enkä yhtään ihmettele miksi naiset kokevat miesten esineellistävän naisia. Sitähän me teemme, itsekin katsoin Siltamäen kuvan ennenkuin ryhdyin muodostamaan mielipidettä tapauksesta. Viehättävän näköinen nainen.

Oikeassa elämässä telaketjufeministejä ei vyöry päällä päivittäin, eikä edes viikottain. Oikeastaan olen lähes viisikymppinen mies, joka välttynyt tasa-arvokeskusteluilta kokonaan. En tiedä onko se hyvä vai huono asia, ehkäpä molempia.

Miesten naisiin kohdistama väkivalta kielii mielestäni asenteesta, jossa väkivaltaiset miehet kokevat naiset jollain tasolla omaisuudekseen jota saa opettaa kurittamalla. Vaikka minulla ei ole asiasta tutkittua tietoa, uskallan väittää kylmällä logiikalla että juuri tuosta naisiin kohdistuvassa väkivallassa on kyse. Sanoisin että meillä miehillä on vielä varaa kehittyä asenteiltamme.

Naiset on kiva keksintö, ja koen että heilläkin on oikeus nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun asioita joista he kokevat kärsivänsä sukupuolestaan johtuen. Omalta osaltani haluan olla vähentämässä miesten ja naisten välistä vastakkainasettelua.


(Kari Tanninen) #25

On tullut keskustelijoilta hyviä kommentteja aiheeseen, mutta lienee paikallaan palata ketjun aloitusteemaan: Jos katsomme asiaa suomalaisen naisen näkökulmasta niin Tampereen Yliopiston ylioppilaslehden päätoimittajan tarjoama naisen malli ei vaikuta kovin terveeltä.

Tuija Siltamäki voi toki elää elämäänsä (yksin) tuolla negatiivisella ja agressiivisella asenteella ja kuolla sukupuuttoon jos siltä tuntuu.

Vanhin tyttöni on aloittanut opiskelut T3 yliopistossa enkä halua että hän uskoo tuota roskaa ja pilaa elämänsä kuten Siltamäki on tehnyt.


#26

Maailma on kyllä kääntymässä päälaelleen jos naiset on se sukupuoli joka ei halua lasta.

Kun itse olin aikoinani pitkässä liitossa, minä onnistuin viivyttämään lapsentekoa kuutisen vuotta ennenkuin exä laittoi valitsemaan lasten tai eron väliltä. Silloin tehtiin pari lasta, ja vaikka olin elätellyt toiveita selvitä elämästäni ilman lapsia, en minä voisi enää kuvitellakaan sitä ettei mulla olisi lapsia.


(Milla Qvartstöm) #27

Kukaan ei virallisesti uskalla vastustaa tasa-arvoa (paitsi joku puolalainen meppi). Eihän ole kysymys vain mistään naisten ja miesten tasa-arvosta (lienee minimi), vaan laajemmaltikin. Järkevää olisi, että kaikki tasa-arvoa kannattavat eivät näkisi toisiaan vihollisina.
Tuossa puheenvuoro asiasta feministiltä:


(Kari Tanninen) #28

Kiitoksia MillaQ:lle kommentista. Mukava, että on nyt myös naisnäkökulmaa aiheesta!

Tuo Millan liittämä feministinen vastamanifesti on varsin hauska, etenkin kun siinä ei ole se kovin tyypillinen ryppyotsainen ja angstinen feministilähestymiskulma.

Tuossakin tosin jää puuttumaan nimenomaan naisen onnellisen elämän edellytykset, feminismin tunnusmerkilinen piirre on että siinä vältetään pohtimista feminismin haittapuolista nimenomaan naisille itselleen.

Tarkemmin lukien tuossa on myös oletus feminismiä arvostelevien miesten motiiveista lähinnä uskonnollisesta taustasta. Itse olen kyllä ev.lut kirkon veronmaksaja, mutta enemmänkin agnostikko ja tieteellisen maailmankuvan kannattaja.

Olenkin selvitellyt mm. sukupuolten välisen tasa-arvon biologisia taustoja evoluutioteorian näkökulmasta (vrt. Siltamäen halu kuolla sukupuuttoon). Hyvin mielenkiintoinen on tuo ihmisen kaukaisen serkun simpanssin perhe- ja tasa-arvomalli. HLBG-porukka mielellään viittaa bonobosimpanssien monipuoliseen sukupuolielämään ja feministit niiden matriarkaaliseen hallintoon.

Tavallisella simpanssilla (=savannisimpansseilla) on taas “ihmismäinen” patriarkaalinen alfaurosten hallitsema perhe- ja yhteiskuntamalli. Paljon on myös mainostettu bonobojen rauhanomaisutta, mutta se(kään) ei aivan pidä paikkaansa. Savannisimpanssit jakantuvat neljään maantieteellisesti eriytyneeseen populaatioon ja niistä läntisintä (Guinea/Norsunluurannikko) pidetään yhtä rauhanomaisena kuin bonoboja. Itäisen schweinfurthinsimpanssin Bilin kanta on kyllä tunnettu isosta koostaaan ja aggressiivisuudestaan ja on tunnettu alkuasukaslegendoissa “leijonansyöjänä”.

Bonobourosten testosteronipitoisuuksia on mitattu ja niissä on selvä ero savannisimpansseihin. Bonobo vastaa käytökseltään nykyajan tasa-arvoisia “pehmokoti-isiä” jotka hoitavat kotona lapsia ja tiskaavat astioita yhdessä feministinaaraiden kanssa.

Itse tosin koen enemmän sielunkumppanuutta tuon Bilin alfaurossimpanssin kanssa, se on lihaksikas testosteronimöykky ja asettuu aterian jälkeen perheen majapuun juurelle makuulle leijonansyötiksi (kuten minä sohvalle…).

:slight_smile:

Ja pointtihan tässä on se että bonobo on hyvin harvalukuinen (ja kuolemassa sukupuuttoon) koska ei pysty puolustautumaan leopardeja, leijonia ja muita simpanssirotuja vastaan. Sen takia laji säilyy hengissä vain niin pitkään kun hyvin suoperäinen ja runsaspuustoinen Kongo -joen sademetsätyyppi säilyy (=pääsee puuhun pakoon) -> feminismi ei ole kovin viisas oppi lajin säilymisen kannalta.


#29

Ääriliikehdintä, olipa kyse feminismistä, sovinismista tai mistä hyvänsä ismistä, kääntyy usein itseään vastaan jos unohdetaan ihminen. Onneksi ääriliikehdintä on marginaali-ilmiö.

En minäkään koe itseäni feministiksi, mutta olen utelias tutustumaan naisten mielipiteisiin ja jopa hyväksymään heidän toisinaan perusteltujakin vaatimuksiaan.

Näkisin myös näin tasa-arvon aikana että se aterian jälkeen majapuun juurelle makuulle leijonansyötiksi asettuva yksilö voisi olla nainenkin. Maailma muuttuu, ja me sen mukana.


(Kari Tanninen) #30

Nimenomaan naaras ei voi asettua vaaralle alttiiksi koska uros ei voisi hoitaa poikasia. Simpanssilla on yllättävän pitkä “lapsuus” ja poikanen on emostaan riippuvainen n. kaksi vuotta. Alfauros korvautuu päivässä toisella “vara-alfauroksella” joten sen kuolemalla ei ole jälkeläisten selvitymisen kannalta niin väliä (tosin simpanssiuroksetkin voivat joskus tappaa toisen uroksen jälkeläisiä).

Naaras ei myöskään pärjää fyysisesti leopardille, joka on muilla kuin Bilin simpansseilla päävihollinen. Yksittäinenkin urossimpanssi on liian kova vastus leopardille, vaikka nuo ei-leijona alueen leopardit ovatkin isompia kuin savannileopardit. Bilin alue on sademetsän ja savannin vaihettumisvyöhykettä ja siellä simpanssi kohtaa myös leijonia ja koska puita ei ole kattavasti alueella urossimpanssi joutuu kirjaimellisesti leijonansyötiksi kunnes perhe pääsee lähimpään puuhun.

Simpansseilla on n. 5-10 nuoren uroksen “partioita” jotka pärjäävät kyllä yksittäiselle leijonalle ja legengat leijonia syövistä Bilin simpannsseista voivat olla jopa tosia (leopardihaaskalla olevia Bilin simpansseja on dokumentoitu).

Maailma toki muuttuu ja feministeillä onkin hyvät oltavat koska juuri nyt tällä hetkellä ei ole leijonista uhkaa eloonjäämisen kannalta.


(Risto ) #31

Se että joku eläin on dokumentoidaan haaskalta, ei todista sitä, että kyseinen eläin olisi haaskan kaatanut, esim. leijonat varastaa yli 50 % ruuastaan muilta pedoilta, eli ne seuraa vierestä kun joku leopardi tai vastaava kaataa saaliin ja menee paikalle ja ottaa sen saaliin siltä leopardilta, yksinkertaisesti vahvemman oikeudella.


(Kari Tanninen) #32

Lepardin kaatoa ei ole dokumentoitu (enkä ole sitä väittänytkään). Tuolla Bilin alueella on ollut sisällissota viimeiset 50v joten noita Bilin alueen simpansseja ei ole voitu tarkemmin tutkia. Koosta on dokumentoitu, että 150cm pituisia uroksia on yleisesti ja kun n. 120cm pitkän “normisavanniurossimpanssin” paino on 40-60kg, niin satakiloinen Bilin simpanssiuros ei ole mahdoton. Leopardi painaa 30-100kg, ja kun mm. tuon Bilin simpanssin pääkalloa ei voi erottaa gorillan pääkallosta niin esim.5 urosbiliä hoitelee kyllä pienen lepardin helposti.


(Kari Tanninen) #33

Jos Siltamäen harrastama retoriikka hyväksytään Suomessa, uhkaa suomalaisten sukupuutto. Jos naisista osa on Siltamäen tyyppisiä “letaalifeministejä*”, osa ei saa lapsia vaikka haluaisikin, osa naisista asettaa uran perheen edelle ja tekee sen yhden lapsen parin työprojektin välissä niin “normaalinaisen” pitää tehdä 4-5 lasta jotta Suomen väkiluku edes pysyisi ennallaan.

4-5 lasta taas kuormittaa naisen psyykeä niin paljon, että jos hän yrittää käydä töissä niin pää poksahtaa. Näitä “perhe&ura” -naisia olen itsekin taluttanut hoitoon useita. Käytännössä naisen hyvinvoinnin kannalta on pakko olla kotona n. 10v lasten ollessa pieniä ja on huomattava ettei ainakaan minulla edes ole sellaista hoivaviettiä että pystyisin hoitamaan lapsia vaikka haluaisinkin (en herää yöllä jos vauva itkee, mikä ei ole hyvä asia vauvan kannalta…).

Motto: “Modernille suomalaiselle naiselle paras paikka on olla kotona sähkölieden ja astianpesukoneen välissä hoitamassa lapsia”.

Ja se astioiden tiskaaminen (=astioiden laittaminen koneeseen) ei luulisi olevan kovin iso vaiva nykyaikana feministillekkään…


#34

@Kari Tanninen, sinulla on mielenkiintoisia ja persoonallisia ajatuksia.

Ajattelitko ryhtyä kirjoittamaan Sinisten perhepoliittisia ohjelmia?:slightly_smiling_face:


(Kari Tanninen) #35

Sinisten perhepolitiikkaa kirjoittavat muut tahot.

Osallistun kyllä keskusteluun aiheesta kuten näkyy…

:slight_smile:


#36

Sulla on huumorintajua, kiva huomata.

Keskustelupalstoilla on nykyään nähtävissä jo ihan avointa sukupuolisotaa, se on kuitenkin aikalailla irti arkitodellisuudesta. Oikeasti miehet ja naiset pärjäilevät keskenään loistavasti, huolimatta aktivistien kärkkäistä kannanotoista. Sinisille on puolueenakin parempi että emme rakentele jakolinjoja sukupuolten välille vaan tuemme toisiamme sukupuolista riippumatta tai vaikka niistä johtuen, miten vain.

Mitä taas tulee nuorten naisten halukkuuteen perustaa perheitä ja lisääntyä, niin nehän ovat yksilötason päätöksiä. Käsittääkseni tilastoja analysoimalla on nähty selkeitä viitteitä siitä että taloudelliset seikat ohjaavat noita päätöksiä, ja miesten mahdollisuudet päästä jatkamaan “omaa sukuaan” ovat pitkälti taloudellisista resursseista riippuvaisia. Muistelen lukeneeni ilmiöstä jossa olisi lisääntymishaluisia naisia, mutta he eivät löydä itselleen miestä joka pystyisi takaamaan perheelleen riittävän toimeentulon.

Siinä missä ennen naiset katsoivat puolisokseen Bilin simpanssien kaltaisia testosteronia tihkuvia uroita, nykyään hyväluontoinen ja sosiaalisesti taitava sekä perheensä elannosta huolehtiva uros on aika haluttu puoliso.


(Kari Tanninen) #37

Meillä oli KS-sinisten eduskuntavaaliehdokkaiden kokoontuminen 13.1 (kiitos Minnalle tarjoiluista!), jossa keskusteltiin piirin vaaliteemoista. Mukana ei ole perhepolitiikan teemaa (ainakaan vielä!), mutta keskustelimme laajasti yhteiskunnallisista ongelmista ja myös sinisten perhepolitiikasta.

Olin myös saman päivänä 13.1 paikalla Saarenmaan kyläkoulun lakkautusta vastustavassa tilaisuudessa Saarenmaan koululla, johon oli keskustapuolueen masinoimana kutsuttu valtuustoryhmät paikalle. Olin kyläyhdistyksen kutsumana entisenä vanhempaintomikunnan puheenjohtajana ja nykyisen Vanhempainfoorumin puheenjohtajan ominaisuudessa. Hyvä esimerkki muuten kepun mediatoiminnasta, koulun lakkautusta eniten on vastustanut nykyiset perussuomalaiset ja siniset, mutta keputaustainen media järjesti mediasankaruuden kepun kansanedustajaehdokkaille.

Jyväskylän sivistyslautakunta oli esittänyt koulun lakkautusta vihreiden, SDP ja etenkin kokoomuksen äänillä, tilaisuuden perusteella Jyväskylän kaupunginhallitus sitten eilen antoi koululle jatkoaikaa ainakin vuoden. Hyvä päätös, koulu on todella hyvä kasvumpäristö lapsille ja kylän elinehto.

Tässä yhteydessä käytiin Jyväskylässä isoa perhepoliittista keskustelua perhemalleista ja lapselle parhaasta kasvuympäristöstä koti/päiväkoti, pieni koulu/iso koulu. Keskiössä kysymys pitääkö/saako nainen olla kotona/töissä kun lapset ovat pieniä.

Myös KS-sinisissä on käyty keskustelua perhepolitiikasta ja naisen oikeuksista. Kuten itse sanoinkin, mielestäni on omituista jos minä miehenä otan kantaa (tai määrittelen paikallisyhdistyksen puheenjohtajana) naisen oikeuksiin, se on ensisisijaisesti sinisten naisten asia.

Vihreissä on tunnetusti enemmistö naisia, mutta siitä huolimatta puheenjohtajat ovat miehiä ja he määrittelevät vihreissä naisten oikeudet ja mikä on naisille parasta:

https://www.jyvaskylanvihreat.fi/2018/11/27/touko-aalto-tanaan-on-mahdollisuus-tehda-oikein/

Sinisissä enemmistä on miehiä, mutta en siltikään halua että vain miehet määrittelevät mitkä ovat naisen oikeudet ja pitääkö naisen huolehtia ensisijaisesti perheestään ja lapsistaan vai itsestään kuten feministiliike edellyttää.