Sininen talousteoria


(Kari Tanninen) #21

Valitettavasti Adam Smithin pääteosta “Kansojen varallisuus” ei löytynyt tähän hätään, joten en voi tarkistaa alkuperäisteoksesta onko “kapitalistinen ahneuden” oikeutus jo Smithin vai vasta Miseksen keksintö. Kuitenkin Smith oli skotlantilaisen yliopiston virkamiehenä brittiläistä yläluokkaa ja hänenkin ajatuksensa oikeuttavat yläluokan omistusta (jos näin ei olisi, hänet olisi erotettu).

Suomessa oli hyvin merkittävä Adam Smithin aikalainen taloustieteen teoreetikko, Antti Chydenius joka ei jää Smithille jälkeen ajatuksen kirkkaudessa. Chydenius korostaa kansakunnan yleisen hyvinvoinnin teoriaa, vastusti vankasti Ruotsin harrastamaa merkantelismia, kannatti maalaisjärjen käyttöä talousasioissa ja puolusti myös heikomman kansan asemaa.

Chydenius korosti “luonnollisen lain ja luonnollisen oikeuden” filosofiaa mutta ei koskaan formuloinut ajatuksiaan täsmällisesti. Sopimusvapaus, kilpailuvapaus jokaisen ihmisen oikeus kehittää kykyjään ja taitojaan sekä erikoistua niihin toimiin jotka näyttivän lupaavan suurimman hyödyn. Nämä olivat rohkeita ajatuksia yhteiskunnassa, jossa oli tiukat ammattikuntarajat ja epäoikeudenmukaiset luokkarajat.

Antti Chydenius oli selvästi oman aikakautensa sininen talousteoreetikko :slight_smile:

Ennen Chedeniusta ja Adam Smithiä ei ole kansantalousteoriaa, vaan koko tieteenala kuului yhtenä oppialana tieteiden äidin, filosofian helmoihin.

Kukaan talousteoreetikoista sen enempää Chydenius, Smith, Keynes, Friedman, Marx, Mises yms. eivät joutuneet kohtaamaan talouskasvun rajoja Talous ei voi kasvaa ikuisesti, sinisen talousteorian on pystyttävä mukautumaan talousteoreettisesti talouden nollakasvutilanteeseen (tai jopa laskevan talouden aikaan), koska maapallon resurssien rajat ovat nyt tulleet vastaan.


(Risto ) #22

Talous kasvaa kun väestö kasvaa ja palkat nousee, ei se sen monimutkaisempaa ole, kumpikin on myös jatkossa kasvussa, toki rajat on kaikella, myös kasvulla ja itseasiassa ihmiskunnan suurin uhka taitaa tällä hetkellä olla holtiton väestönkasvu, se pitäisi ensin taittaa, jos halutaan selvitä.


(Waltteri Turunen) #24

Kiitoksia mielenkiintoisesta tiedosta. Chydenius oli minulle amatöörille tuntematon.

En tosin usko, että meidän tarvitsee olla huolissaan kasvun päättymisestä. Esimerkiksi internet, tekoäly, autonominen liikenne jne seikat varmasti pitävät kasvua yllä. Ehdottomasti meidän täytyy tähdätä kasvupolitiikkaan, ilman sitä hukka meidät perii. Samalla pitää pitää huolta pallostamme ja ihmisistä sillä pallolla.


(Kari Tanninen) #25

Kyllä kasvu ja sen loppuminen on selviö ja se muodostaa nykyaikaan aivan keskeisen talousteoreettisen ongelman. Olen yrittänyt kahlata läpi noita eri oppisuuntia, mutta en ainakaan vielä ole löytänyt markkinataloudesta yhtään toimiva mallia (tai edes yritystä tehdä toimivaa mallia) aiheesta. Sosialismi ja suunnitelmatalous teoriassa tarjoaa mahdollisuuden asettaa kansantaloudelle kasvun rajat, mutta tuo Marxin Pääoma on niin unettavaa luettavaa, että olen päässyt vasta sivulle 100. En vielä tiedä onko Marx tunnistanut koko ongelmaa.

Tuo käytännössä näkyy esim. siinä, että länsimaiset tuotteet suunnitellaan nykyään hajoamaan tietyn käyttöajan jälkeen vaikka tekninen käyttöikä voisi olla pitempi. Hyvä historiallinen esimerkki on hehkulamppu, jolle teollisuuskartelli sopi 1500h kestoiän (ja sama näkyy olevan nykyään myös ledilampuissa).

Hyvä esimerkki ikuisen työn aiheuttamasta nälästä on Lokomon alasimet, joka on hyvä esimerkki tuottesta jonka käyttöikä on >100v ja jos yritys tuottaa tällaisia tuoteita se ajautuu väistämättä konkurssiin. Yhteiskunnan ja kuluttajan näkökulmasta on taas järjetöntä tehdä tarkoituksella huonoja tuotteita ja esim. suunnitella laakerit siten ettei niitä voi korvata halvoilla standardilaakereilla.

Neuvostoliittolaisissa traktoreissa muuten laakerit ja muut varaosat sen sijaan käyvät monen eri sukupolven traktoreihin, minkä takia vanhat Belarukset ovat hyvin suosittuja harrastekäytössä koska niihin saa hyvin varaosia.

On vain hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta tehdä sellaista markkinataloutta, jossa kannattaisi yritysten valmistaa ikuisesti kestäviä tuotteita, joten sinisellä talousteorialla on kyllä haastetta…


(Kari Tanninen) #26

Olin panelistina 5.2.2019 Jyväskylän yliopiston järjestämässä vaalipaneelissa. Juontajana oli TV:stä tuttu Arto Nyberg ja paneelissa osallistujina Keskisuomalaisia eduskuntavaaliehdokkaita ja aiheena tiede- ja koulutuspolitiikka. Paneeli oli hyvin mielenkiintoinen ja yleisöä runsaasti,henkilöstö, opiskelijat ja yliopiston johto oli hyvin edustettuna.

Keskustelussa tuli ilmi mm. ilmastopolitiikka ja aiheeseen sopivasti olin ollut mukana ilmastomuutoksen alkuaikoina n. 15 vuotta sitten tutkimusprojektien rahoitusta hankkimassa. Selvästi on tilausta uudenlaiselle kestävän kehityksen huomioonottavalle siniselle talousteorialle, jotta nykyiseen jatkuvaan kasvuun perustuvalle markkinataloudelle saataiisiin vaihtoehto.

Esitinkin haasteen yliopisto-opiskelijoille tulla mukaan kehittämään sinistä talousteoriaa, jossa yritysten olisi kannattavaa tehdä kestäviä tuotteita kertakäyttötuotteiden sijaan. Ikuisesti kestävä tuote (esim. Lokomon mainiot alasimet) aiheuttavat sen ettei yritys voi toimia kannattavasti (vrt. Lokomon konkurssi). Siksi yritykset suunnittelevat esim. kodinkoneet siten, että käyttöikä on keinotekoisesti rajattu ja kuluttajan on pakko ostaa uusi muutaman vuoden välein. Tämä kuluttaa tarpeettomasti luontoa ja luonnonvaroja sekä lisää ilmaston lämpenemistä aiheuttavaa energiankulutusta.

Siniselle talousteorialle on selvästi tilaus, ja se herättää ansaitusti suurta kiinnostusta “ilmastoahdistusta” potevissa opiskelijoissa.


#27

Ihan mielenkiintoinen ketju, pitää jossain kohtaa lukea kommentit ajatuksen kanssa läpi. Ainakin aloituksessa esitetyistä ajatuksista olen @kari.j.tanninen kanssa samaa mieltä.

Tästä kestävän kehityksen huomioonottavasta talousteoriasta olen myös samaa mieltä, ihmiskunnan tulisi globaalistikin mennä siihen suuntaan. Suomalaiset vientiyritykset tuottavat pääosin investointihyödykkeitä, jolloin korkea laatu ja pitkä käyttöikä on jo nykyisellään kilpailuvaltti.

Nokian kännykkäteollisuutta lukuunottamatta meillä ei ole tainnut ollakaan montaa kuluttajamarkkinoilla menestynyttä yritystä joten siinä mielessä meidän yrityksemme eivät ehkä ole pahimpia luonnon tuhoajia.


(Kari Tanninen) #28

Työreissulla oli sopivasti joutoaikaa lukea O’Rourken “Adam Smithin Kansojen varallisuus”, satiirinen mutta terävä-älyinen kirja Smithin talousteoriasta. Alkuperäistä ei saa suomeksi mistään ja se on 900 sivua pitkä jossa asiaa O’Rourken mukaan 7,5 sivua, joten on hyvä vaihtoehto lukea tämä…

Tuossa kirjassa Smith paljastuu “Kapitalistisen ahneuden” -keksijäksi, mutta yllättävää ettei hän välttämättä ollut sen kannattaja. Kirja nimensä mukaan on kritiikki ajan merkantelismia vastaan, joka käsitti varallisuuden rahana ja aarteina ja kansan varallisuus oli “aarrearkku täynnä kultaa”. Smith toi kuluttamisen käsitteen varallisuuden mittariksi ja loi bruttokansantuotteen termin kuvaamaan kansan vaurautta. Kirjan julkaisemisen aikoihin USA -oli itsenäistymässä juuri Iso-Britannian merkantelismin seurauksena, joka on huomattava kirjaa lukiessa.

O’Rourke tiivistää “Kansojen varallisuus” -ahneusteorian lyhyesti “Smithin nerokas oivallus oli se, ettei oman edun tavoittelussa ole mitään luonnostaan väärää”.

On huomattava, ettei Smith ilmeisesti itse ollut kuitenkaan tätä mieltä, Smithin ensimmäinen teos on “Moraalituntojen teoria”, jossa hän tuo esille liikemiesten ahneuden huonot seuraukset. Smith lisäsi ja täydensi “Moraalituntojen teoria” kirjaansa myöhemmällä iällä ilmeisesti yrittäen sovittaa em. ahneuden ja moraalin keskenään ilmiselvästi siinä onnistumatta.

Smith ja filosofi David Hume kävivät myös mielenkiintoisen kirjeenvaihdon Smithin arvoteoriasta ja hinnan jakautumisesta eri osatekijöihin. Smith esittää, että tuotteen hinnassa on eriytettävissä pääoma-, maakorko-, ja työpalkkatekijä. Tätä Hume kritisoi sanoen, että “Asian hinta on se, mitä joku muu on siitä valmis maksamaan, ei enempää eikä vähempää eikä mitään muuta”. O’Rourke (ja muut kapitalistit) pitävä Humen kritiikkiä perusteltuna, koska tuo jako eri tekijöhin on se, minkä Marx seuraavaksi jalosti ja pyrki osoittamaan että hinta koostuu vain työmiehen työstä eikä mistään muusta ja pääoma on pelkää kansan riistoa.

Mielestäni molemmat ovat totta, yksittäisessä myynti/ostotapahtumassa toteutuu “markkinamielivallan” piste, ja maksettu hinta voi olla mitä vain. Tämä on tilanne esim. taidehuutokaupassa, jossa taulun hinnalla on hyvin vähän yhteyttä mihinkään reaalitekijään. Yleisessä tapauksessa ja ennenkaikkea tilastollisesti hinnan jakaantumismekanismi on olemassa ja hinnan määrityksessä on löydettävissä osatekijoitä.

Käytännössä tämä on tarkoittaa siis sitä, että jos joku nousukas tekotaiteellinen “taiteentuntijabisnesmies” maksaakin karseasta nykytaiteesta jonkin hinnan, se ei ole markkinahinta, vaan mielivaltahinta eikä edusta yleistä hintatasoa.

Luin myös Keynesin “Työllisyys, korko ja raha” -kirjan, mutta se on jo hyvin suppea-alainen pelkästään setelielvytyksen perusteluihin keskittyvä kirja. Smith oli viimeinen joka yritti “talouden kokonaisteoriaa” , hänen jälkeensä perustettiin kansantalous- ja talousteoria-, nimiset tieteenalat ja julkaisut keskittyvät johonkin osa-alueeseen.

Ennenkuin pääsemme käsittelemään ketjun tavoitteena olevaa rajatun kasvun talousteoriaa, sinisessä talousteoriassa täytyy määritellä ketjun aloituksessa listattujen sisäisten tasapainotekijöiden lisäksi myös ulkoiset tasapainotekijät, mutta palataan niihin kunhan saan vihdonkin luettua Karl Marxin “Pääoman”…


(Risto ) #29

Työnverotusta selkeästi alemmas, välilliset kulut alemmas, arvonlisäveron alaraja pienyrityksiltä ylemmäs, ehkä 100 000 kieppeille, siitä se lähtee, alkaa työnteko kannattamaan myös pienyrityksissä ja hinnat laskee, kun valtio ottaa vähemmän välistä, kestävä talous perustuu aina työntekoon.


#30

Kuka sen sitten maksaa, eläkeläiset taas vai, eläkeläiset ei ole saaneet mitää korotuksia, paitsi veroihin. Silloin heistä on tehty maksumiehiä. He jotka on muille tämän maan rakentanut. Huomioikaa tämä asia.


(Risto ) #31

Kyllähän eläkeläiset myös hyötyy jos hinnat laskee, en ehdottanut verotuksen kiristämistä kellekään, minun mielestä nytkin on sellainen henki päällä liikaa, että ympäristöveroja suunnitellaan, ilmaston muutoksen pysäyttämiseksi, no tosiasiahan on se, että verotus ei pysäytä mitään, se on vaan lisää tuloja valtiolle, joka käyttää sen johonkin jonninjoutavaan.